• Bordelleja Ylivieska

    Seksiasut netistä koodi net

    Huoltomies   Janne Saatan kieltämättä äityä joskus pompottamaan toisia. En silti miellä itseäni pahaksi ihmiseksi. Luulen, että kun homona on joutunut elämässään niin monet kerrat suojelemaan itseään muiden kaltoin kohtelemiselta, olen kehittänyt vittumaisuudesta sellaisen ’hyökkäys on paras puolustus’ –menetelmän.

    Useimmiten heittäydyn vittumaiseksi vain, kun joku ihminen ottaa minua yksinkertaisesti niin saatanasti päähän. Mutta silloin tällöin tapahtuu, että kiusaan tyyppiä ihan oman huvini vuoksi, niin kuin nyt tuota meidän taloyhtiön huoltomiestä.

    Tosin tein sitä vain aluksi, lopulta en ollenkaan, päinvastoin. Kerran tuossa keväällä, taisi olla huhtikuuta, olin tulossa kellarinkäytävää pyöräsuojasta, kun huomasin huoltofirman miesten taukokopin oven olevan raollaan. Sinne koppiin voi sujauttaa vikailmoituksia ja vastaavia lappuja, ja siellä huoltomiehet keittävät kahvejaan ja syövät eväitään.

    Minulla ei ollut kavereille mitään oikeaa asiaa, mutta uteliaisuuttani kurkkasin siitä oven raosta. Se porukan komein ja nuorin sälli, minua ehkä pari vuotta vanhempi vähän yli kolmekymppinen, istui selin oveen pää ja vartalo nytkähdellen. Hän piti pöydällä kahvinkeittimeen nojallaan homopornolehteä ja käden liikkeistä ja raskaasta hengityksestä päätellen runkkasi antaumuksella.

    Enpä olisi uskonut sitä tyyppiä homoksi. Olin muuten pari päivää aiemmin heittänyt paperikeräykseen samanlaisen lehden, rajuja kuvia ja komeaa menoa.

    Olisikohan kaveri noukkinut sen sieltä? Tässä kohtaa vittumaisuuteni puhkesi kukkaan. Sen sijaan, että huomaavaisesti olisin hiipinyt tieheni, vetäisin reippaalla otteella oven kokonaan auki ja heläytin: Kaikki ovat nähneet slapstick-komedioita ja tietävät, mitä sitten tapahtui.

    Niin juuri, tuoli lensi nurin, kaveri istui lattialla perseellään, kulli sojotti pystyssä ja kun hän yritti kiskoa haalareiden vetoketjua kiinni, se juuttui paikoilleen. Naama tulipunaisena hän yritti sitten muuten tunkea sitä kankeaan housujen sisään.

    Hymyilin pirullisesti hänen hätääntyneille silmilleen: Ei se niin näyttävä ole, että sitä tarvitsisi häpeillä. Minulla on paljon isompi. Hän hölmistyi ja lopetti aherruksensa. Hän tuijotti minua hetken kuin odottaen jatkoa, mutta älysi sitten nousta ylös. Hän yritti oikoa vaatteitaan, nosti tuolin pystyyn ja kuin muka huomaamatta asettui seisomaan sen lehden eteen. Hän köhisi ja ryki kuin hakisi epätoivoisesti jotakin sanottavaa selitykseksi ja valheeksi. Se ei olisi ollut uskottavaa, kun se vetoketju oli edelleen auki ja kalu ulkona.

    Piinasin häntä edelleen naama peruslukemilla: Kunnon kokoisia ja miehekkäitä äijiä ja meno näytti kivan kovalta. Meinaan sentään lännenmiehiä, palomiehiä ja niin päin pois. Hän vinkaisi kauhealla äänellä. Leuat haukkoivat tyhjää, kädet piirtelivät käsittämättömiä kuvioita ilmaan ja paino vaihtui jalalta toiselle sekavassa rytmissä.

    Päätin armahtaa häntä ja keksin tekosyyn piipahtamiselleni: Sellainen siis löytyy omasta kämpästäni. Yksiöitä en ole itse tarkistanut, mutta vuokralaisia olen kehottanut niin tekemään.

    Varmaan pääset ihan kohta korjaamaan sen vian vai kuinka? Niin ja voin keittää kahvit, kun ne nyt näyttivät jäävän sinulta väliin. Hän inahteli edelleen epätoivoinen ilme naamallaan. Tulkitsin kuitenkin hänen lupautuvan tulemaan tuota pikaa.

    Käännyin lähtemään, mutta ositin vielä sormella hänen haaroihinsa, ettei hän unohtaisi vetää vetoketjua kiinni. Hän parkaisi äyffhh tai jotain ja peitti käsillään sen aran paikan. Minulla on tosiaan siinä taloyhtiössä kolme asuntoa, mutta ei pidä luulla minua omin avuin vaurastuneeksi. Sitä toista yksiötä lukuun ottamatta olen perinyt ne luukut vanhemmiltani. Itse asun tarpeisiini nähden liiankin isossa neljän huoneen lukaalissa.

    Joka tapauksessa olen taloyhtiössä hyvin tarkan miehen – lue: Istun hallituksessa ja kyttään sentin tarkkuudella taloudenpitoa, kuten myös huolto- ja kunnossapitotöitä. Huoltomiehetkin osaavat olla varpaillaan minun kanssani, tosin tuon juuri tapaamani kanssa en ollut ennen joutunut henkilökohtaisesti tekemisiin. Ei uskoisi, mutta olen myös sosiaalinen asukas. Pidän huolen, että lasten leikkipaikka on kunnossa ja että he saavat päivisin pitää meteliä.

    Vanhuksille olen järjestänyt naapuriaputoimintaa ja kuukausittain kokoontuvan kerhon, joka tekee retkiäkin. Katsokaas, kun asunto-omaisuuden arvon säilymistä tai nousemistakin edesauttaa merkittävästi myös asumisen viihtyisyys, hyvät naapurisuhteet ja sitä koskeva maine kaupungilla. Palasin siis kotiin ja panin kahvinkeittimen päälle. Kuinka ollakaan, rupesin miettimään, mitäpä jos tuikkaisinkin sitä huoltomiestä persauksiin, kun se tulee. Hmm, olinhan jo kehuskellut kookkaalla vehkeellänikin.

    Olisikohan hänen uteliaisuutensa herännyt? Ja se kaveri oli ihan mukiin menevä. Naama miehekkään komea, pitkä vaaleanruskea tukka poninhännällä lapaluihin asti, hoikka ja leveäharteinen, koko olemus oli rennon vetävä. Olisikohan suurin piirtein minun mittainenkin, siis isohko mies. Kyllä, kyllä, ihan hyvin tässä voisi kahvien päälle tähdätä pakaroiden väliin. Tuota pikaa ovikello soikin. Avasin oven reippaan iloisena, ja huoltomies seisoi siinä jotenkin masentuneesti kokoon lysähtäneenä.

    Pyysin sen laahustavan miesparan sisään ja ilmoitin: Ja juuri sopivasti, kahvi on valmista. Vai haluatko ensin vilkaista sitä vessaa? Huuda, kun olet valmis, sanoin ja taputin häntä kannustavasti olalle. Hän vilkaisi minua pelokkaana, huokaisi ja valui vessaan. Minä marssin keittiöön ja katoin pöytään kuppia ja kakkua. Mietin, että olin tainnut viedä mieheltä itsetunnon nyt pahasti kuilun reunalle. Tutisevaa hyytelöä ei ole kiva panna. Minun täytyy jotenkin palauttaa hänen miehisyytensä.

    Pitäisiköhän minun viedä se tuohon kuntohuoneeseeni ja antaa sen näyttää, kuinka se saa nostettua rautaa muutaman kilon enemmän kuin minä? Siitähän miehet yleensä reipastuvat, kun luulevat olevansa pikkuisen vahvempia kuin toinen kaveri.

    Vai uskoisikohan se, jos muuten vain kehuisin sitä komeaksi ja miehekkääksi? Tai jos sille näyttäisi kokoamani parhaimmat pornopätkät. Jospa hän niiden avulla unohtaisi sen kellarikokemuksen? Minulla on sekä makuuhuoneessa että olohuoneessa huippuhienot laitteet, joilla homopanoja on todellinen nautinto katsella. Tai ei, pornon säästän siihen, kun pääsemme sänkyyn – jos sitä enää siinä vaiheessa tarvitaan. Eteisestä kuului jotain epämääräistä ääntelyä, jonka tulkitsin tarkoittavan, että työt olisi tehty.

    Huoltomies seisoi kylpyhuoneen ovella ja viittasi pönttöön päin. Astuin suoraan päin sitä kaveria niin, että hän pomppasi säikähtäneenä syrjään. Kumarruin pöntön puoleen ja mies tuli viereeni selittämään jotain, mistä en tajunnut mitään. Samalla kurkotin huomaamatta nurkkakaapista liukuvoidetta ja kortsuja ja sujautin ne maastohousujeni reisitaskuun.

    Rintakehämme olivat parin sentin päässä toisistaan. Rikoin hänen henkilökohtaisuutensa rajan. Tuijotin häntä silmiin hiljaisuudessa, olivatpa kauniin siniset kehyksenään pitkät tummat ripset. Tämä on yksi vittumaisimpia temppuja, jonka tiedän: Kaverilla erittyi ilmeisesti huomattavasti sylkeä, sillä hän nieleskeli niin, että aataminomena pomppi.

    Kallistin päätä häntä kohti, silmät tiukasti silmissä ja sanoin: Nyt menemmekin sitten nauttimaan kahvit. Hyvä työ ansaitsee palkkion. Hän hörähti jotensakin hysteerisenkuuloisesti, mutta hän seurasi minua. Yritin itse kävellä rennosti lanteita keinuttaen, en mitenkään liioitellusti, vaan niin kuin sheriffit astellessaan keskipäivän paahteessa kaksintaisteluun kaupungin autiolla kadulla – okei, taidan katsella liikaa elokuvia – mutta niin että kiinteä pyllyni ehkä herättäisi kiinnostusta.

    En tiedä, saattoi mennä hukkaan koko yritys. Ainakaan kaverissa ei näkynyt pienintäkään kiiman poikasta, kun hän kehotuksestani istui pöytään. Olin tainnut sysätä hänen itsetuntonsa jo sen reunan yli kuiluun, jossa kasvoi pitkäpiikkisiä kaktuksia. Päätin työntää niitä piikkejä ihan pienen hetken ajan vähän syvemmälle sen komistuksen lihaan. Minä olen sitten Janne, höpötin hilpeänä ja kaadoin kahvia. Siis mää olen Jouko vaan. Siis, tuota, siitä tuolla alhaalla… - Niin, kysyin ystävällisesti hymyillen ja katsoin vittumaisen odottavasti hänen punertavia ja hikoilevia kasvojaan, jotka kieltämättä alkoivat todella viehättää minua komeudellaan.

    Tarkoitan, että en minä tarkoittanut… en minä yleensä. Kun en minä… tai siis löysin sen lehden paperinkeräyksestä ja ihan uteliaisuuttani vain selailin. Ihmisiähän me vain olemme. Ja sitten tunsitkin kummaa kutinaa alavatsassa ja sitä piti rapsuttaa? Äh, ajattelin, että ehtisin ihan vain pikaisesti… Nolottaa ja hävettää. Se lehti on minulle ihan tuttu ja minustakin ne kuvat olivat… hmm… innostavia. Mies kuin mies olisi kylmä kala, jos ei niistä olisi edes vähäsen riehaantunut.

    Niin, totta, hän nosti katseensa ylös, ilahtui ilmiselvästi ja masentui taas. Mitä raportoitavaa tuossa nyt on? Terveellä miehellä on miehen tarpeet ja mies tyydyttää ne aina, kun voi ja naapurin silmä välttää. Tiedätkö vanhan taikauskon, että jos palleja ei tyhjennä vähintään kerran päivässä, sperma muuttuu myrkyksi ja tappaa miehen. Mutta oikeasti on totta, ettei viettejään pidä tukahduttaa. Se se vasta sairastuttaisi. Hirressä on roikkunut moni halujensa tukahduttaja. Niin ja kiitos, ettet aio… siis… - Unohda jo koko juttu.

    Vihjaukseni ei näyttänyt menevän perille, vaikka täydensin sitä kaihoisalla katseella. Pitiköhän tässä ruveta suoraviivaisempiin toimiin? Oikaisin oikean koipeni niin, että se osui hänen sääreensä. Varomatonta, hän läikytti kahvia, kun vetäisi jalkansa äkkiä tuolin alle. Huokaisin, että eihän tästä, pahus soikoon, tunnu tulevan mitään.

    Tarjosin hänelle aamulla kauppareissulla läheisestä leipomosta hakemaani sitruunakakkua. Sitä hän sentään otti. Täytyi ilmeisesti tarttua – miten se sanonta meneekään? Vai sarvistako se oli? Tai nostaa kissa… öh, minne se olikaan No niin tai näin tokaisin: Mies-parka yski kakun muruja pitkin pöytää, että leveät hartiat hytkyivät. Nyt tosiaan tarvittaisiin sitä kissaa, mutta pyyhin kuitenkin ne pahimmat roiskeet tiskirätillä.

    Miten hemmetissä tuon sätkyukon saa rauhoittumaan ja keskittymään olennaiseen, siis minuun? Täytynee vähän pehmentää lähestymistapaa. Ja kun nyt kumminkin olet noin pahuksen komea mies. Älä nyt viitsi leikkiä vaatimatonta.

    Minä ainakin olisin ylpeä, jos olisin lähellekään yhtä hyvännäköinen, asetin hänelle vaivihkaa pienen ’pakko kehua’ –ansan, joka toimikin ihan hyvin. Tai siis en tarkoita, että ylpeä, vaan niin ku… tosi näyttävä äijä. Tollanen iso, vähän niin ku bodari… tai jotain, kaveri alkoi lopulta nikotella. Ne ovat niin usein punkeron näköisiä, närkästyin. Tarkoitan… tolleen lihaksikas, sänkipää ja… - Taidat pitää lihaksikkaista miehistä niin kuin siinä lehdessä?

    Onko sinulla itselläsi kunnon lihakset? Siis omasta mielestä, hänen innostuksensa vaimeni loppua kohti. Ee-eh, onko sulla itselläsi kaveria?

    Yllätin hänetkin pari kertaa mulkoilemasta minua. Päässäni takoi, voisiko… olisiko… haluaisiko hän… mitä hän sanoisi, jos minä… En tehnyt mitään. Huutelimme aina välissä toisillemme seksiherjoja asuistamme ja homoista.

    Väliin nauroimme räkäisesti, väliin tunnelma kävi kumman kireäksi. Päästinpä pari lausetta asennevammaisista heteroistakin, jotka leikkivät tulella ja omilla rajoillaan. Niihin Markku ei sanonut mitään, tuhisi vain pahaenteisesti. Kun ämpärini oli puolillaan mustikoita, menin Markun luo katsomaan, mikä hänen saaliinsa oli.

    Hän oikaisi selkänsä ja näytti melkein täyttä sankoaan. En minä niitä mustikoita kuin vain vilkaisin pikaisesti, kun se kaipuu kumautti minua taas täysillä. Markku oli siinä mustanahkaisena jättiläisenä niin mielettömän näköinen, syntiin houkuttelevan seksikäs. Ehkä se metsäkin ympärillä tehosti vaikutelmaa. Yritin saada suupielet nykien hymyä aikaiseksi, mutta lähinnä nieleskelin sylkeä.

    Markku oli jotenkin synkän hiljainen, hieraisi niskaansa ja alkoi sitten hypistellä partalettiään toinen käsi lanteilla. Hän katsoi minua ujosti alta kulmain, hikipisaroita kimmelsi hänen otsallaan.

    Ihan kuin hän olisi hetken pidättänyt hengitystään ja puuskahti sitten: En minä millään pahalla sinua kohtaan. Tiedäthän sinä töistäkin, että minulle voi ihan vapaasti vittuilla asiasta. Että on yhtä helvettiä, hän täysin yllättäen puhkesi karjumaan, tempaisi pihlajasta oksan ja alkoi pieksää sillä maata. En tajunnut yhtään mitään. Tuijotin häntä vain ihan hölmönä. Äkkiä hän ponkaisi takaisin pystyyn ja tuijotti minua sekopäisenä.

    Sitten hän lähes kuiskasi: Käy minun kimppuun, hän vetosi jotenkin avuttomana. Ei mitään tappomeininkiä, hän suorastaan rukoili. Luuletko, että minä sitä säikähtäisin, hän ärähti. Mieletön onnen tunne räjähti sisälläni. Kai se näkyi naamallanikin, sillä Markku puhkesi leveään hymyyn.

    Huusin vain, että saatanan homo, ja loikkasin hänen kimppuunsa. Sain käsivarteni hänen reisiensä ympärille ja puskin hänet olkapäälläni kumoon. Se olikin ainoa sankarillinen suoritukseni siinä taistelussa.

    Hetkessä makasin sen raskaan jätkän alla puristuksissa. Nahka natisi päälläni, ja se parta hieroutui kasvoihini. Suutelimme aivan hulluina kiimasta ja onnesta. Markku nylkytti lantiotaan haaroihini kovilla iskuilla ja ähkyi syvällä rintaäänellä. Minä vain urahtelin ja potkin saappaillani hänen kumppareitaan ja pakaroitaan. Hän könysi kontilleen siihen viereen, ja minä revin sen jättikyrvän nahkahousuista. Puristin sitä juuresta ja otin sitä suuhun niin pitkälle kuin sain.

    Markku repi hiuksiani, kiroili sylki roiskuen ja lykki lantiotaan suuhuni. Sitten hän tulitti raivoisilla laukauksilla mällinsä kitaani. En ehtinyt niellä läheskään kaikkea, vaan suuri osa valui pitkin leukaani ja alas mustikan varvuille. Sitten hän silmät pystyssä rojahti selälleen ja päästeli pitkiä huokauksia. Syöksyin hänen päälleen ja puristin polveni hänen kylkiinsä.

    Kaivoin oman kivikovan kaluni ja aloin runkata sitä. Markku katsoi touhuani ehkä vähän ihmeissään, manaili jotakin vitun homosta ja silitteli saappaitani.

    Minä uhosin kuin raivoissani, että nyt hän saa hinttarin kuumat liemet naamalleen. Tulitin niillä kuitenkin sitten hänen nahkatakkiaan, jonka saman tien nuolin puhtaaksi. Lopuksi rojahdin makaamaan hänen päälleen, ja hän kietoi kätensä selkääni tiukkaan halaukseen. Oliko tämä sittenkin sinusta niin kauheaa, tyrmistyin. Minun vuoden kestänyt helvettini on vain nyt ohi.

    Et tiedä, miten minä olen jahkannut tämän asian kanssa. En ole koskaan tosissaan miettinyt tätä kenenkään muun jätkän kohdalla. Sinä kusipää olet saanut minut haluamaan homoksi. Entä lasketaanko se minulle hyväksi teoksi vai pahaksi? Mutta uskotko, että se on ollut raskasta.

    Kun haluaa ja ei halua. Toivoo ja sitten vihaa itseään ja ruumistaan, joka haluaakin toista miestä. Sitä inhosi omassa miehuudessaan niin homoa kuin heteroa. Ja se häpeän pelko! Ja sen pelko, että sinä et haluaisikaan minua. Miksi et sanonut mitään? Sinä olit hetero ja pelkäsin kuollakseni, että suuttuisit minulle iäksi päiväksi.

    Suutelimme pitkään ja hellästi. Nousimme hiljalleen ylös, tungimme kalut housuihin ja siistiydyimme muutenkin. Kun emme olleet onnistuneet kaatamaan mustikkaämpäreitämme, päätimme tyytyä saatuun saaliiseen siltä päivältä ja lähdimme kotiin. Olipa siinä kaksi onnellista miestä, tuskin ennen siinä metsässä.

    Matkalla jo rupesin ruinaamaan Markulta: Ja voisit olla äskeistä rajumpi ja kovakouraisempi. Siis jos vain haluat tietenkin. Sinä olet saatanan kova jätkä. Jos sinä haluat, niin enhän minä pysty olemaan kuin säälittävä rääpäle sinun kourissasi. Minusta olisi kiihottavaa, kun panisit tiukasti vastaan. Niin kuin silloin siinä painissa. Olen aina haaveillut kamppailevani prätkä-äijän kanssa. Vaikka olet sinä jumalattoman kiihottava tuollaisena sotilaanakin. Mutta on jotenkin hemmetin vapautunut olo, kun saa sanoa ääneen noloimmatkin himonsa.

    Tai muuten minä tuikkaan sinua. Veimme mustikat keittiöön ja siivosimme ne vasta myöhemmin illalla. Kolusimme nahkavarastoni ja valitsimme minulle mustat motoristitakin ja chapsit sekä tylpät bootsit. Sikäli onnistunut valinta, että Markku alkoi välittömästi käydä kuumana ja retuutti minua aika raisusti vastaanpanostani huolimatta – tai sen kiihottamana.

    Hänen ehdotuksestaan menimme yläkertaan entiseen pervoiluhuoneeseeni, jossa oli peilit vielä seinällä ja joka nyt toimi Markun makuuhuoneena. Jumalauta, että minä tappelin vastaan ja huusin, mutta oli aivan mahtavaa joutua alistumaan sille raivoavalle ja kiroilevalle nahkajätkälle.

    Sen hirmu kyrvän saaminen persereikääni oli kylläkin melkoista sähellystä. Eihän sille pesäpallomailalle meinannut kortsukaan mahtua. Lopulta onnistuimme niin, että minä nojasin takapuoli pystyssä sängyn päätyyn ja Markku jyysti minua seisaaltaan takaapäin.

    Siitä asennosta pystyimme katsomaan molemmat itseämme peileistäkin. Minusta oli kuitenkin upeinta se helvetin kovan patukan sahaaminen sisälläni. En ollut koskaan nauttinut kenenkään vehkeestä niin paljon, ehkä siinä oli osuutta sillä rakkaudellakin, jota sain nyt vapaasti tuntea Markkua kohtaan. Jälkeenpäin loikoilimme pitkään siinä kovalla lattialla ja hyväilimme ja suutelimme toisiamme loputtomiin.

    Markun kehotteluista huolimatta en halunnut itse runkata enkä antanut hänenkään tehdä sitä minulle. Valuimme hiljalleen alakertaan ja leikimme kotileikkiä niissä nahka-asuissa. Siivosimme ja pakastimme nimittäin ne mustikat.

    Minä en ole siis pätkääkään kotitalousihminen, mutta taisin touhuta kohtalaisen innokkaana, sillä Markku naurahti lopulta: Tuota, tiedätkö, kun se tyttö oli täällä, niin minusta tuntui kuin minulla olisi ihan ikioma perhe, tunnustin hiljaa. Tuomas… äh… haluaisitko oikeasti olla perhe minun ja Emilian kanssa, hän katsoi minua vakavana. Yritäpä vain estää minua, löin häntä nyrkillä rintaan ja purin hampaita yhteen, etten alkaisi ulvoa. Se onnen hetki päättyi hurjaan paneskeluun siinä keittiön lattialla.

    Hän pani minua etunojapunnerruksessa ylläni ja minä kiskoin häntä parrasta, hakkasin selkään hartioihin. Oman orkkunsa jälkeen Markku vielä imi minua ja lopuksi runkkasi minut naamalleen. Loppuillan retkotimme sohvallani telkkarin ääressä ja suunnittelimme tulevaisuutta.

    Päätimme, ettemme ainakaan ihan ensimmäiseksi julista suhdettamme koko maailmalle. Niin on edelleenkin eikä kumpikaan valita sitä. Vaikka siitä illasta jaoimme vuoteen keskenämme joka yö, kun olimme kahden, niin Emilian ollessa meidän kodissamme Markku ja hän yöpyivät ylhäällä. Seuraavana päivänä oli helle, joten nahkakuteet joutuivat kaappiin. Mutta olimmehan me silmäniloa toisillemme uimahousuissakin, erityisesti Markku hiestä kiiltävine lihaksineen.

    Varsinkin kun vedimme kumpparit jalkaan ja menimme kasvimaalle ahertamaan. Emmehän me lomalaisina koko aikaa jaksaneet töitä tehdä. Välillä oli ihan pakko kisailla ja painiskella perunan varsia kumoon. Siinä pihalla emme paneskelleet, vaikka se aika suojaisa onkin. Saunaan me pakenimme ja se korsto rynkytti minua lauteita vasten edestä ja takaa. Mikä onnen aikakausi silloin alkoikaan! Eikä loppua ainakaan vielä näy.

    Syyskuun lopussa Markun avioero vahvistettiin lopullisesti. Sen myötä vaimokin kuulemma muuttui sävyisemmäksi. Eroa seuranneena viikonloppuna järjestimme ison äijien saunaillan. Yli kymmenen ukkoa yhteensä meiltä töistä ja Markun pari bodarikaveria. Hihitellen olimme päättäneet, ettemme sentään minun homotuttujani kutsu kaikenlaisten vaarojen ehkäisemiseksi – silloin muuten Markku tunnusti sen mustasukkaisuuskohtauksensa.

    Aika hupaisaa äijäörvellystä oli se koko ilta. Markun vapaudelle skoolattiin vähän väliä, mutta me vilkuilimme aina silloin pirullisesti toisillemme: Sunnuntaina pulttasimme ne peilit kellarin isoon huoneeseen. Roudasimme sinne patjoja ja kaappiin nahkakuteita, liukkaria, hierontaöljyä, nahkahihnoja sitomisleikkeihin. Kortsuja emme enää käyttäneet, kun testit olivat osoittaneet meidät puhtaiksi.

    Seksiasut netistä koodi net -

    Vedin tiukat haalistuneet farkut jalkaan. Hyvä työ ansaitsee palkkion.

    : Seksiasut netistä koodi net

    Seksiasut netistä koodi net Sexwork net milf sensual massage
    JAAPANI PORNO TISSIT OMAKUVA Old tom kouvola seksiseuraa rovaniemi
    Seksiasut netistä koodi net Independent escorts in helsinki erotiikka filmit

    Miten hemmetissä tuon sätkyukon saa rauhoittumaan ja keskittymään olennaiseen, siis minuun? Täytynee vähän pehmentää lähestymistapaa. Ja kun nyt kumminkin olet noin pahuksen komea mies. Älä nyt viitsi leikkiä vaatimatonta. Minä ainakin olisin ylpeä, jos olisin lähellekään yhtä hyvännäköinen, asetin hänelle vaivihkaa pienen ’pakko kehua’ –ansan, joka toimikin ihan hyvin.

    Tai siis en tarkoita, että ylpeä, vaan niin ku… tosi näyttävä äijä. Tollanen iso, vähän niin ku bodari… tai jotain, kaveri alkoi lopulta nikotella. Ne ovat niin usein punkeron näköisiä, närkästyin. Tarkoitan… tolleen lihaksikas, sänkipää ja… - Taidat pitää lihaksikkaista miehistä niin kuin siinä lehdessä?

    Onko sinulla itselläsi kunnon lihakset? Siis omasta mielestä, hänen innostuksensa vaimeni loppua kohti. Ee-eh, onko sulla itselläsi kaveria? Luuletko, että olen homo, en malttanut olla härnäämättä, vaikka ilahduinkin, kun hän pääsi lähes olennaiseen. Ei… tai… no luulin, kun sääkin tiesit sen lehden. Olen minä homo eikä minulla ole juuri nyt mieskaveria.

    Mutta se jäi vielä epäselväksi, onko sinulla. Ei ole koskaan ollut. En tiedä, en ole oikein uskaltanut ajatellakaan sellaista, hän mutisi jotenkin nolona.

    Oletko sitten koskaan edes ollut miehen kanssa? Rakastellut, olin suoraan sanoen vähän hämmästynyt. Tai, no, en nyt niin kauhean usein. Sitähän se, hän vilkaisi pikaisesti silmiini, mutta painoi nopeasti katseen kakkuvatiin.

    Taidan olla miessuhteissa aika nirso. Kaipaan miehekästä miestä, mutta tyrkylle tuntuu tulevan vain naismaisia penikoita tai vanhoja, irstaita läskejä. Ne eivät todellakaan innosta. Kyllä sen mies pitäisi olla, hän katsoi yllättäen niin avoimen nälkäisenä silmiini, että meinasin nyt itse tukehtua siihen sitruunakakkuun. Me kaksi säälittävää runkkaria voisimme ryhdistäytyä ja reippaasti panna toisiamme. Mutta joo, se olis hienoa.

    Kyllä mulle käy, hän alkoi hehkua. Tai… eeh… ethän tykkää pahaa? Pidätellään himoja sen aikaa. Tulet tänne heti, kun pääset. Ja varaudu sitten vähän villiin menoon. En ole mikään hempeä lässyttelijä rakastajana. Saat vähän kunnon käsittelyn. Oikein miehen kädestä, hän jo rupesi ihan uhoamaan, suureksi ilokseni.

    Nousimme pöydästä ja saattelin hänet eteiseen. Siellä epävarmojen katseiden jälkeen kapsahdimme toistemme kaulaan ja kiihkeään vaikkakin pikaiseen suudelmaan. Johan nytkähtivät hormonit liikkeelle. Hän poistui asunnostani selkä edellä ikään kuin varmistaakseen, että minä olin totta. Minä intouduin vetämään hiljaisen sotatanssin ympäri kämppääni. Ja aijai, että minä tykkään tuommoisista miehistä, jotka pörhistävät rintakehää ja uhoavat leukaperät kireinä ja silmät palaen.

    Heiveröisemmällä pojullahan rupeaisi polvet jo tutisemaan, mutta minussa vain nousee uhmakas taistelutahto. Ja tuo Jouko pitää vielä lihaksikkaista äijistä! Niin tosiaan, hoksasin ja riensin saman tien kuntohuoneeseeni.

    Yli tunnin hikoilin siellä. Se kehui omia vatsalihaksiaan. Selvä, kaksi sataa taivutusta sarjoissa! Hartioille, hauiksille ja reisille armotonta kyytiä. Saa Jouko-poika kuolata lihaksiani nestehukan partaalle, hahah! Että minä olin innoissani. Rehkimisen jälkeen suihkuun ja perusteellinen pesu joka puolelta. Hajuttomilla aineilla, etten vain tuoksuilla herättäisi mitään naismaisia mielikuvia.

    Kylpyhuoneen ja maastohousujen taskun kortsu- ja liukkarivarasto makuuhuoneeseen yöpöydälle. Pukeutuminen oli saada minut romahtamaan henkisesti. Seksikästä, seksikästä, mutta mitä! Hetkinen, siitä lehdestähän oli siellä kopissa auki se aukeama, jossa oli niitä palomiehiä ja lännenmiehiä. Hmm, minun sadevarusteilla ei kenestäkään tehdä palomiestä, puolukanpoimija korkeintaan.

    Cowboy – jos ei niuhoteta ja tyylittely sallitaan – saattaisi onnistua. Vedin tiukat haalistuneet farkut jalkaan. Kalsarit jätin pois, ettei intohimon huippuhetkellä ole turhan typerää sähläämistä. Ruutupaita, jonka hihat käärin puristamaan hauiksia ja jonka pääväri oli haalean kellanruskea, napit auki rintalihasten puoliväliin. Musta nahkaliivi, jossa rinnan ja lapaluiden korkeudella roikkui rimpsuja ja olkapäillä oli niittejä, ei teräviä.

    Joo ja tietenkin niittivyö lanteille koristukseksi. Bootsit, vaikka sisällä oltiinkin. Ne ovat vaaleanruskeat ja kirjaillut, terävissä kärjissä metallivahvikkeet. Käärin farkkujen lahkeita ylös, että sain vähän bootsien komeita varsiakin näkyviin. Sitten tepastelin peilin edessä itseäni ihailemassa. Joo, miksei, kohtalainen seksiasu. Päähän olisi ollut hyvä saada hattu, mutta minulla ei ole kuin lippiksiä ja pipoja. Minun täytyy vielä joskus ulottaa matkani Texasiin ja ostaa aito Stetson.

    Jos kietoisin punaisen huivini vielä kaulaan? Hei, minullahan oli jossakin nahkaiset rannekkeet. Vaatekomeron laatikoita tonkimaan ja löytyihän ne, eivät edes vaikeat laittaa, kun ne ovat tarrakiinnityksellä. Pyörähtelin ja peilailin itseäni ja hyvä, etten runkkaamaan ruvennut, niin hyvännäköinen lehmipoika, äh, ei kun lännen sankari minua sieltä eteisen seinältä katseli.

    Olisipa mahtavaa, jos Joukolle löytyisi vastaavat kuteet. Tai vielä parempi, jos sen pukisi intiaaniksi. Kaksi myyttisen villin lännen perustyyppiä kohtaavat preerialla polttavan auringon laskiessa melkein kuivuneen joen taakse. Nuotion äärellä he kietoutuvat toisiinsa kojoottien ulvoessa… Niin, niin, liikaa elokuvia ja ehkä olen pohjimmiltani jotenkin romanttis-fantasiahenkinen, vittumaisuus ainakin oli hävinnyt minusta kokonaan.

    Vilkaisin kelloa, jo puoli viisi eikö se jätkä aikonutkaan tulla, kun ovikello helähti. Odotin näkeväni huoltomiehen, mutta Joukolla olikin farkut, lenkkarit ja musta nahkatakki.

    Ensin jotenkin hölmistyin, mutta sitten havahduin, että tietenkin siviilit vapaa-ajalla ja oikeastaan hän oli vieläkin paremman näköinen niin. Hän puolestaan kohotti kulmakarvojaan ja hymyili jännästi, kun tutkaili minun varustautumistani. Hän osasi puhutella minua heti oikeilla sanoilla: Täältähän löytyykin tosi kovan näköinen cowboy.

    Taitaa olla tiedossa kaksintaistelu? Nopeammin vetävä laukeaa ensin. Odotin enemmän oriin kesytystä ja ratsastuskilpailua. Tuo iski heti sen hetkiseen huumorintajuuni. Nauraen kaappasimme toisemme tiukkaan halaukseen. Olin ajatellut, että ottaisimme ensin pientä välipalaa, muutaman viskipaukun ja juttelisimme, minkälaista rakastelua kumpikin odottaa. Mutta me emme päässeet toisistamme irti. Se meni saman tien suuteluksi, ahmimiseksi ja kiihkeäksi kourimiseksi.

    Rutistimme toisiamme kumpikin, että luut paukkuivat, kuin olisimme koettaneet näyttää toiselle, että tämmöinen voimanpesä täältä löytyy. Siis kunnon äijäuhoa ja kohtahan se muuttuikin sellaiseksi reuhtomiseksi, etten voinut naurahtamatta: Ja nyt minä panen sinua. Oh jee ja jippijaijouuu ja nahkaruoskat soi! Tuosta haasteesta minä pidin. Ja taivas, mikä hurjuus seurasi! Kuin kiimaiset villioriit telmimme ympäri kämppääni.

    Painoimme toista seinään, kaaduimme lattialle, möyrimme ympäriinsä, nousimme pystyyn, puskimme toisiamme, puristelimme lihaksia ja söimme toisiamme huulet verillä.

    Ähke, puuskutus, kuolan roiskeet ja hiki täyttivät ilman. Nahkaliivini ja Joukon nahkatakki natisivat kiihottavasti. Farkkujalkamme sotkeutuivat kuin taistelevat käärmeet toisiinsa. Bootsit ja lenkkarit potkivat toisiaan. Kumpikin yritti koko ajan päästä nylkyttämään kivikovaa kaluaan toisen pakaroihin.

    Lopulta onnistuin raahaamaan Joukon makuuhuoneeseen. Rojahdimme leveälle sängylleni ja revimme kiihkosta sokaistuneina vaatteet toisiltamme – jouduin myöhemmin ompelemaan kaikki paidan napit takaisin. Emme ehtineet ihailemaan ja vertailemaan alastomia vartaloitamme, niin hulluina ihot huusivat ihoa.

    Kietouduimme tiukaksi lihakasaksi ja mylläsimme vuodevaatteet hiestä märäksi läjäksi. Viimein sain painettua Joukon niin tiukkaan lukkoon, että onnistuin – toki hänen pienellä avustuksellaan – liukastamaan hänen aukkonsa ja kumitetun kaluni. Kiskaisin hänet siihen sängylle kontalleen ja otin hänet takaapäin. Minulla on sen verran iso vehje, että sen sisään saamisessa oli tosi työ, varsinkin kun Joukon perse on niin vähän käytettynä mahtavan tiukka.

    Voi että hän ärisi, kiroili ja valitti upeasti, mutta huusi silti, miten mahtavalta hänestä tuntui. Minä kiskoin hänen pitkiä hiuksiaan suitsina ja tunsin itseni hevosen kesyttäjäksi. Karjahtelin tosi miehenä väkeviä voimasanoja ja pääni sumeni. Muuten hyvä pano, mutta siitä pitkällisestä puutteesta johtuen minä tulin aivan liian, liian pikaisesti.

    Melkein purskahdin itkuun, kun olisin halunnut sen jatkuvan ikuisesti. No, homma jatkui, asetelma vain vaihtui vähän. En ehtinyt edes kortsuani poistaa, kun olin selälläni jalat hurjistuneen Joukon olkapäillä ja se mies liukui sisääni.

    Helvetti, en muistanutkaan, kuinka paljon paremmalta miehen kyrpä tuntuukaan kuin dildot. Minä vain vapisin ja uikutin. Sitten Jouko aloitti kunnon rynkytyksen ja minun siilitukkani kasvoi kaksi senttiä. Sain välillä niin hurjia nautinnon kouristuksia, etten pystynyt hengittämään. Ja se mies vain survoi ja survoi persettäni kyrvällään naama kuin raivoon vääristyneenä.

    Hän totisesti tykkäsi alistaa miestä. Yritin välillä repiä häntä tukasta, mutta hän löi käteni syrjään ja hakkasi rintalihaksiani ja kylkiäni, ei tietenkään täysillä, sillä lailla kummankin kiimaa kiihottavasti vain. Kun hän sitten tuli huippuunsa, hänen kasvonsa muuttuivat hassun hölmistyneeksi ja kymmenkunnalla pienellä krampilla ampui mällinsä.

    Ja rojahti voimattomana päälleni. Hikiset vartalomme painautuivat tiukkaan halaukseen. Kumpikin vapisi kuin horkassa ja hengitys tasoittui vain hitaasti. Jos vuoden selibaatista seuraa tällainen meno, aion jatkossakin harrastaa siveyttä. No, jos sinä, niin kyllä sitten minäkin. Mitä jos vahvistaisimme itseämme muutamalla kunnon viskitujauksella.

    Ja kaupungin upeimman huoltomiehen. Ei kun saluunan ovet heilumaan! Viskilasit kourassa pääsimme ensi kerran kunnolla tarkastelemaan toistemme alastomia vartaloita. Jouko on totisesti tiukkaan pakattu lihaksikas kaveri, ei mikään muodoton muskelivuori, vaan sopusuhtainen, leveät hartiat, kapea lantio, pitkät raajat.

    Ja se nyt vapaana roikkuva, tuuhea pitkä tukka sai hänet näyttämään joltakin villimieheltä. Jos ei olisi ollut niinkin vaalea, niin olisi hyvinkin käynyt preerioiden intiaanista. Törmäsin yhteen Jouniin, jonka kanssa olimme joskus harrastaneet tosi villiä ja raisua menoa nahkakuteet päällä. Olimme minun luonani jo ennen puolta yötä. Seksissä ei sinänsä ollut mitään valittamista. Hilluimme tuntitolkulla rajuissa ja äänekkäissä panoissa, hiki vain lensi, nahka natisi ja mällejä ryöppysi kerta toisensa jälkeen karjunnan säestyksellä.

    Aamulla kun saattelin Jounia ulkoportailla, huomasin Markun pyörän tallin kupeella. Helvetti, missä välissä hän oli tullut kotiin. Hätäännyin ja syöksyin sisään. Istuin keittiön pöydän ääressä ja pyörittelin hermona kahvimukia. Oliko Markku tullut niin, että oli kuullut meidän menomme? Se mahdollisuus hävetti minua helvetisti.

    Eikö minulla muka ollut oikeutta seksielämään? Kyllä, joo, tavallaan, mutta… mutta… Kalpenin, jähmetyin. Ei, ei minulla ollut oikeutta. Minun oli oltava Markulle uskollinen. Tunnusta pois, jätkä, olet toivottoman syvästi rakastunut siihen jätkään. Hirmuinen raskaus valahti ruumiiseeni ja vain tuijotin ikkunasta Markun moottoripyörää. Pitkän ajan päästä Markku tuli ulos nahkapuvussa ja nousi pyörälleen. Ennen kuin veti kypärän päähänsä, hän huomasi minut ikkunassa.

    Hän ei tervehtinyt, vaan kaahasi kiukkuisesti ulos portista. Voi paska, hän tietää, hän oli kuullut. Kirosin itseäni, kyrpääni, kirosin Jounia, raivosin Markulle. Hermona en keksinyt muuta kuin vetää saappaat jalkaan ja mennä kasvimaalle nyhtämään aivan raivona porkkanapenkistä rikkaruohoja. Taisi siinä lentää kompostiin muutama porkkanantaimikin.

    En rauhoittunut yhtään, vaikka yritin todistella, että minun seksielämäni ei kuulunut Markulle pätkääkään, helvetti soikoon. Katsoimme toisiamme hetken pihan yli tekemättä elettäkään.

    Vittu, että se jätkä oli komea siinä ajopuvussaan. Minua nolotti aivan saatanasti, mutta ylpeyttäni nieleskellen kävelin hänen luokseen. Hän tuijotti minua synkkänä ja parta jäykkänä. Jos hän ei olisi rynnännyt sekopäisenä sisään, siitä olisi varmaan puhjennut tappelu. Häpeä tunnustaa, mutta purskahdin siinä pihalla itkuun. Tärisin horkassa ja hoin, että älä mene Markku pois, älä ala inhota minua. Vasta nyt myöhemmin Markku on tunnustanut, että hän oli tullut aivan saatanan mustasukkaiseksi minusta.

    Silloin se oli karmeaa aikaa, ja välimme pysyivät kylmän asiallisina pari viikkoa. Se oli minulle tuskaa niin äijä kuin olenkin. Sitten pari päivää ennen juhannusta Markku tuli illalla minun puolelleni. Anna sinä ensin anteeksi minulle! Hän kaappasi minut tiukkaan syleilyyn. Hän pörrötti vaaleat kutrini sekaisin ja minä nyhdin häntä parrasta. Emme tietenkään jatkaneet niitä turhan helliä eleitä pitkään vaan siirryimme hetkeksi vääntämään leikkipainia – niin miehet vain tekevät, kun uhkaa mennä liian herkäksi.

    Kun sovinto oli näin luotu, Markku kertoi, että hän oli lähdössä Emilian kanssa juhannuksen viettoon vanhempiensa mökille ja toivoi, että minä tulisin mukaan. Vähän häkellyin ja yritin estellä, mutta kun ei minulla muutakaan ollut, suostuin tosi mielissäni.

    Menimme Markun pikkusiskon autolla. Ne olivat hienoja päiviä. Koko perhe oli tosi mukava ja hauska, mitä ei äkisti välillä tylyn yrmeän Markku-pojan perusteella olisi uskonut. Leikittelin siellä ajatuksella, että oikeastaan Markku näin esittelisi minut vävyehdokkaana. Pilkkasin itseäni, että kaikkea minä keksinkin, mutta näin jälkeenpäin katsoen sitä se oli.

    Seuraavina viikkoina välimme olivat mielestäni lämpimämmät ja läheisemmät kuin koskaan. Minä haistoin ja tunsin välissämme eroottisen jännitteenkin, mutta Markusta en ollut varma enkä siksi uskaltanut riskeerata ihania välejämme. Olin ihan riittävän onnellinen niilläkin eväillä, vaikka haaveilinkin sen lihaskimpun tiukasta syleilystä. Markun loma alkoi heinäkuun alussa ja Emilia muutti meille kokonaan pariksi viikoksi.

    Siltä minusta tuntui, kun olimme minun vapaa-aikanani koko ajan kaikki kolme yhdessä. Minun lomani alkoi puolivälissä kuuta. Lauantaina, Emilian viimeisenä päivänä meillä tulin kaupasta, ja Markku tyttärineen viereisestä metsästä. Tytöllä oli minun vanha sininen leikkiämpäri täynnä mustikoita. Silmät loistaen hän selitti: Aivan loistavaa kolmen tumpelon jauhopeukalon sekoilua. Nauroimme valkoisina jauhoista, mutta niin vain saimme aikaiseksi herkullisen piirakan – ja siniset hampaat ja huulet.

    Muistan haikeana huokaisseeni, että tällaiselta varmaan tuntuu, kun miehellä on perhe. Seuraavana päivänä Markku vei Emilian äidilleen, kun ex-vaimolla alkoi vuorostaan loma – tai vaimo se vielä virallisesti oli, kun harkinta-aika ei ollut päättynyt. Halasimme tytön kanssa hartaasti hyvästeiksi, vaikka eihän se mikään lopullinen ero ollut. Huomasin Markun katselevan meitä huuliaan pureskellen ja jotenkin levottomana. Minusta oli vähän kyseenalaista lähteä kuskaamaan niin pientä lasta moottoripyörällä enkä voinut pitää suutani kiinni: Miksette te voi mennä bussilla?

    Isä kiroilee joskus enemmän, tyttö paljasti lohduttavasti. Pyöriskelin vähän haikeana pihalla ympäriinsä enkä osannut tarttua oikein mihinkään. Miten se pari viikkoa leikkiperhe-elämää olikin ollut niin mukavaa. Vähän huokaisin, mistä minä homona jäin paitsi, mutta myönsin kyllä, että en minä voisi muuksikaan ruveta. Sen sijaan mietiskelin kaihoisana, voisikohan Markku joskus mitenkään löytää itsestään homon tai edes teeskennellä sellaista ja ruveta elämään minun kanssani.

    Ajatella, tällaisia pohdin minä, joka olin tehnyt kaikkeni vältellessäni parisuhdetta! Sisällä tartuin siihen tiskipöydälle jääneeseen siniseen leikkiämpäriin. Siitä keksin, että minähän lähden myös mustikkaan.

    En ollut samoillut siinä naapurimetsässä aikoihin, vaikka tunsin sen lapsuus- ja nuoruusvuosiltani melko pitkälle. Kaivoin komerosta maastopuvun päälle ja kiskoin Kontiot jalkaan. Hain saunalta vähän isomman ämpärin. Samassa Markku kaarsikin jo takaisin.

    Kun hän riisui kypäränsä, hänen hiuksensa olivat seksikkään hikiset, vaikkei ollutkaan mikään hellepäivä. Vähän haikeata vain, hän huokaisi. Saappaatkin vielä, Markku näytti niin velmulta, etten tiennyt, hymyilikö hän vai kuolasi. Nuo nahkakuteet saavat minun kyrpäni hikoilemaan ja pallit kiehumaan, paukautin vahingossa niin rohkeasti, että punastuin saman tien. Äh, ei kun minä olen menossa mustikkaan. Odota, minä tulen mukaan. Hän ryntäsi sisään ja tömisteli portaat raskaankuuloisesti omalle puolelleen.

    Kului hetki ja sitten töminä laskeutui alas. Hän ilmestyi ulos edelleen siinä nahka-asussa, mutta saappaat olivat vaihtuneet isoihin kumisaappaisiin. En voinut olla nauramatta: Vai aiotko houkutella mustikat ämpäriin seksikkyydellä? Jonkun aikaa jatkoimme tuota levotonta huulenheittoa. Että minun sydämeni jyskytti! Minuun iski aivan älytön Markun kaipuu.

    Arvelin, että Markku vain pelleili, mutta siitä huolimatta minun teki hillittömästi mieli hypätä hänen kimppuunsa, kaiken mokaamisen uhallakin. Minun ruumiini ulvoi halusta möyriä sen ison miehen kanssa pitkin poikin metsänpohjaa.

    En tietysti uskaltanut tehdä niin, mutta silmäni tarrasivat siinä metsää samotessamme jatkuvasti kiinni häneen, nahkahousuperseeseen, saappaisiin, siihen partaan. Yllätin hänetkin pari kertaa mulkoilemasta minua. Päässäni takoi, voisiko… olisiko… haluaisiko hän… mitä hän sanoisi, jos minä… En tehnyt mitään.

    Huutelimme aina välissä toisillemme seksiherjoja asuistamme ja homoista. Väliin nauroimme räkäisesti, väliin tunnelma kävi kumman kireäksi. Päästinpä pari lausetta asennevammaisista heteroistakin, jotka leikkivät tulella ja omilla rajoillaan. Niihin Markku ei sanonut mitään, tuhisi vain pahaenteisesti. Kun ämpärini oli puolillaan mustikoita, menin Markun luo katsomaan, mikä hänen saaliinsa oli.

    Hän oikaisi selkänsä ja näytti melkein täyttä sankoaan. En minä niitä mustikoita kuin vain vilkaisin pikaisesti, kun se kaipuu kumautti minua taas täysillä. Markku oli siinä mustanahkaisena jättiläisenä niin mielettömän näköinen, syntiin houkuttelevan seksikäs. Ehkä se metsäkin ympärillä tehosti vaikutelmaa. Yritin saada suupielet nykien hymyä aikaiseksi, mutta lähinnä nieleskelin sylkeä. Markku oli jotenkin synkän hiljainen, hieraisi niskaansa ja alkoi sitten hypistellä partalettiään toinen käsi lanteilla.

    Hän katsoi minua ujosti alta kulmain, hikipisaroita kimmelsi hänen otsallaan. Ihan kuin hän olisi hetken pidättänyt hengitystään ja puuskahti sitten: En minä millään pahalla sinua kohtaan. Tiedäthän sinä töistäkin, että minulle voi ihan vapaasti vittuilla asiasta. Että on yhtä helvettiä, hän täysin yllättäen puhkesi karjumaan, tempaisi pihlajasta oksan ja alkoi pieksää sillä maata. En tajunnut yhtään mitään. Tuijotin häntä vain ihan hölmönä. Äkkiä hän ponkaisi takaisin pystyyn ja tuijotti minua sekopäisenä.

    Sitten hän lähes kuiskasi: Käy minun kimppuun, hän vetosi jotenkin avuttomana. Ei mitään tappomeininkiä, hän suorastaan rukoili.

    Luuletko, että minä sitä säikähtäisin, hän ärähti. Mieletön onnen tunne räjähti sisälläni. Kai se näkyi naamallanikin, sillä Markku puhkesi leveään hymyyn.

    Huusin vain, että saatanan homo, ja loikkasin hänen kimppuunsa. Sain käsivarteni hänen reisiensä ympärille ja puskin hänet olkapäälläni kumoon.

    Leave a Reply

    Your email address will not be published. Required fields are marked *